Pyhtiön kotisivu
olet tässä:
- jpyh.net
- >itse
- >>rumpali
Can't understand a word? Try the english version.
Tätä nykyä rokkailee:
Benny Greb - Brass Band
Pyhtiö suosittelee netin selaamiseen Firefoxia, Safaria tai Google Chromea. Kunhan nyt vaan et käytä IE:tä.
Saan hakata tarpeeksi päätä seinään töissä IE:n takia, joten jpyh.net ei tue kyseistä selainta. Jpyh.net tukee webin standardeja.
itse
Pyhtiö rumpalina
Äitini suureksi iloksi noin vuonna 2000 rummutus alkoi, aluksi pöytää vasten Metallican tahdissa sormilla hakaten. Metallicaa ennen rock-kipinän oli jo todennäköisesti pannut alulle C-kasetillinen Deep Purplen parhaita, jota isällä oli tapana pitää autossaan mukana. Tämän jälkeen on käyty läpi ainakin black/death metal-vaihe (Bodomit, Borgir), pomppuhevivaihe (Pantera), progevaihe (Dream Theater), jazz/etnovaihe (Soul Captain Band, Nuspirit Helsinki..), stonerrockvaihe (Clutch), vaihtoehtorockvaihe (Muse) ja palattu tätä kautta takaisin turvalliseen progeen Porcupine Treen myötä. Nykyään musiikkia tulee kuunneltua ja vaikutteita imettyä melko monipuolisesti, asteikolla ambientista mathcoreen.
Mielestäni kuitenkin tärkeintä musiikissa(kin) on fiilis. Asia on aina ollut näin, vaikka omaa juttuani etsiessä hairahduinkin pariksi vuodeksi teknisen suorittamisen polulle. Muusikon tärkeimmät ominaisuudet ovat kyky kuunnella muita, tyylitaju sekä omaperäisyys. Enkä muuten väitä että tekniikka ja fiilis sulkisivat automaattisesti toisensa pois. On hyvä että on soittajia, jotka koettelevat ihmismielen ja -ruumiin rajoja ja osoittavat kerta toisensa jälkeen että kaikkea ei oltu vieläkään kuultu.
Historiaa
Ekan oman settini ostin käytettynä loppukesästä 2001, rakennustyömaalta irti revityillä rahoilla. Setti oli Pearl Export, (22-12-13-16 rokkisetup) hintaansa nähden hyvin toimivat kannut, tosin mukana oli huonoimmat haitsut ja ride mitä olen koskaan kuullut. (Meinl Meteor) Raadettuani seuraavankin kesän rakennuksilla hankin setin jatkeeksi 8" ja 10" tomit ja Pearlin ICON -räkin. Jossain vaiheessa virveli vaihtui Premier Artist mapleen, joka oli todella hankala virittää mutta parhaillaan kuulosti myös todella hyvältä.
Vuonna 2003 kyllästyin mustaan väriin ja muihin metallimusiikin sivuoireisiin, vaikken uskoon sentään tullutkaan. Kannut saivat kuitenkin uuden värin, kun poistin mustat muoviwrapit niiden ympäriltä ja laitoin puun päälle kirkkaan lakan. Välissä tuli soiteltua, hankittua ehkä pari peltiä ja kalvoja, kunnes vuonna 2004 kyllästyin rumpujen natural-väriin ja petsasin ne punaisiksi. Taas tuli välissä ainakin peltiosastoa päiviteltyä, kunnes rumpuja piti taas saada vähän persoonallisemman värisiksi. Tälläkertaa laitettiin mustaa ja valkoista, ajankohta oli talvi 2005-2006.
Mustavalkoisessa kuosissa Pearlit sitten lopulta möin eteenpäin, hankittuani katu-uskottavuutta rumpalipiireissä päivittämällä kannut pro-tason Tama Granstar -settiin. Noin kaksi vuotta ehdin seurata muusikoiden.netin toria valmiina sijoittamaan vaikka viimeisetkin ruokarahani uuteen settiin jos se juuri oikeat strategiset mitat omaava satsi sattuisi myyntipalstalle ilmestymään. Se oikea sitten tulikin lopulta vastaan eikä tarvinnut edes ihan koko tiliä tyhjentää. 24" basarilla varustetusta 90-luvun taitteessa valmistetusta paksurunkoisesta koivusetistä irtoaa vallan möyheät soundit! Näidenkin uudelleenpinnoitus on jo suunnitteilla..
Niin ja ekan tuplapedaalin hankin vähän ennen omia rumpuja.
